Toinen toimii parhaiten pienessä taustahälyssä, pehmeän sohvan nurkassa nököttäen – toinen vaatii taas täyden hiljaisuuden ja optimaaliset valo-olosuhteet. Kuinka toimistosuunnittelussa voidaan ottaa huomioon erilaiset tavat ajatella ja tehdä töitä?

ERILAISET TAVAT AJATELLA JA TEHDÄ TÖITÄ

hyvällä suunnittelulla mahdollistetaan aivoystävällisyys työpaikoilla

Toimitila- ja toimistosuunnittelussa tulisi ottaa alusta asti huomioon erilaiset tavat ajatella ja tehdä työtä. Neurodiversiteetin, eli neurologisen monimuotoisuuden, huomiointi työympäristösuunnittelussa helpottaa usein myös neurotyypillisten ihmisten elämää!
Neurokirjolla (esim. ADHD, ADD, autismikirjo, Touretten oireyhtymä, lukihäiriö jne.) olevilla ihmisillä on usein ominaisuuksia, jotka haastavat meitä miettimään työelämää ja -ympäristöä uudella tavalla. Hyvällä työympäristösuunnittelulla ärsykekuormaa voidaan helpottaa, ja siten saada myös neurokirjolla olevien ihmisten vahvuudet kukkimaan työpaikalla. Suunnittelemo käyttää erityisasiantuntijoita suunnittelunsa tukena varmistaakseen näiden erilaisten tarpeiden huomioinnin työympäristösuunnittelussaan.

On arvioitu, että 15-20% väestöstä on neurokirjolla (National Center for Biotechnology Information; 2020 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7732033/ ). Määrän arvellaan kasvavan, ja siksi onkin erittäin tärkeää, että toimitilat suunnitellaan alusta asti siten, että ne ovat aivoystävällisiä kaikille käyttäjille.

Tampereen toimistomme yhteydessä omaa toimistoaan pitävä Toiminta Akatemian perustaja, toimintaterapeutti ja kouluttaja Maikku Tammisto luettelee neurodiversiteetistä ja toimistosuunnittelusta puhuttaessa huomioitaviksi asioiksi äänet, valot, pinnat ja tekstuurit, sekä tilojen sijoittelun ja toimintojen jaottelun. Useat näistä kietoutuvat toisiinsa, kuten esimerkiksi äänimaailmasuunnittelu ja tilan toimintojen jaottelu. 

Tilasuunnittelua yrityksen näkökulmasta

monenlaisille käyttäjille asiantuntevan suunnittelijan kynästä

Äänimaailma ja tilasijoittelu kulkevat suunnittelussa käsi kädessä. Huonejärjestelyt ja –mitoitukset lähtevät toki aina käyttäjistä ja yrityksen kulttuurista, ja suunnittelija pyrkii niillä reunaehdoilla mahdollisimman monenlaisia käyttäjiä huomioivaan lopputulokseen.

Toiset ihmiset pystyvät keskittymään paremmin pienessä taustahälyssä, kun toiset taas tarvitsevat täyden hiljaisuuden pystyäkseen toimimaan paremmin. Parhaimpaan lopputulokseen päästään, kun rakennuksesta ja yrityksen tiloista löytyy moniin eri tarkoituksiin soveltuvia, eri kokoisia tiloja: yhteisöllisempään työskentelyyn eläväisemmällä äänimaailmalla, ja toisaalta vetäytymisen tiloja hiljaisen työskentelyn mahdollisuudella. Myös tiloja pari- ja pienryhmätyöskentelyyn, joissa osa osanottajista voi olla virtuaalisesti läsnä, on hyvä olla. Tilojen käyttötarkoituksien tulisi olla myös selkeitä.

Tiimimme on ollut useamman ICT-alan asiantuntijayrityksen toimitilojen sekä työympäristöjen kehittäjänä, ja tilasuunnittelussa huomioidaan käytettävyyden lisäksi niiden äänimaailma. Äänekkäimmät toiminnot ja niiden tilat, kuten projektihuoneet, lounge-tilat ja tauko- ja kahvilat sijoitellaan usein lähelle kulkureittejä (hissejä, porrashuoneita ja auloja) sekä sisäänkäyntejä. Vastaavasti hiljaiset tilat työskentelyyn tai rentoutumiseen suunnitellaan kauimmaisiin nurkkiin, jolloin luontaisesti ohi- ja läpikulkua sekä hälinää syntyy vähemmän. Hyvällä tilajärjestelyllä kaikki käyttäjät hyötyvät ja pystyvät toimimaan tilanteeseen ja mielentilaansa sopivissa tiloissa.
Pieniinkin yksityiskohtiin, kuten esimerkiksi ilmastoinnin tai sähkölaitteiden meluun, seinäkellojen tikittämiseen, tai kadulta tai viereisistä tiloista kantautuvaan meluun pitäisi kiinnittää huomiota, ja varmistaa se, että ainakin osassa työtiloja nämä äänenlähteet eivät häiritse.
Kaikissa tiloissa on kiinnitettävä huomiota akustiikkavalinnoilla ja tilajaottelulla siihen, että äänentaso ei missään vaiheessa nouse häiritsevän korkeaksi.

Tilojen ja toimintojen jaottelussa myös esimerkiksi taukotilan sijoittelu ja sen äänimaailma on tärkeä.
“Osa ihmisistä saattaa kokea syömisen äänet ja ruuan tuoksut kuormittavana, joten keittiön olisi hyvä olla erillään työskentelytiloista. Toisaalta, jotkut eivät tykkää syödä itse muiden katsellessa, joten olisi loistavaa, jos muitakin paikkoja ruokailulle olisi, kuin vain yksi yhteinen, suuri keittiö”, Tammisto kertoo.

VALAISTUKSen säätömahdollisuus TÄRKEÄÄ

Yleisvalaistuksessa kannattaa suosia laadukasta valonlähdettä kattopinnassa, missä valo jakautuu tasaisesti eikä häikäise häiritsevästi missään kohtaa tilassa ollessa. Suunnittelijan ratkaisuja näihin tiloihin voi olla joko LED-paneelit, -nauhat tai laadukkaat spot-valot, jotka eivät värise, ja joita voi säätää niin kirkkauden kuin valon sävynkin osalta. Yleisvalaistuksen lisäksi myös työpistekohtaisia valoja olisi hyvä voida säätää käyttäjän mieltymysten ja pisteen kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaisesti.

Taitava suunnittelija osaa ottaa valaistuskokonaisuudessa huomioon niin yleis- kuin työpistevalaistuksen, sen säätömahdollisuudet, tilan arkkitehtonisia piirteitä korostavat valaisuratkaisut, sekä itse sisustuselementteinä toimivat valaisimet.
Etenkin Suomessa valaistussuunnitteluun kannattaa panostaa, sillä vuodenaikojen mukaan rankasti vaihtuvat valo-olosuhteet asettavat täysin omat haasteensa valaistukseen, eikä tässäkään asiassa kannata tinkiä käyttäjäystävällisyydestä ja muunneltavuudesta.

Seuraavalla kerralle kerromme, mitä pandemia ja hybridityön yleistyminen liittyvät neurodiversiteetin huomiointiin työpaikoilla. Tarkastelemme myös erilaisten tekstuurien ja visuaalisten ratkaisujen sopivuutta neurodiversiteetin näkökulmasta.

LUE KAKKOSOSA TÄÄLTÄ!

Artikkelia varten on haastateltu Toiminta Akatemian perustajaa, toimintaterapeutti ja kouluttaja Maikku Tammistoa, sekä Suunnittelemon sisustusarkkitehteja.

Hyvällä työympäristösuunnittelulla ärsykekuormaa voidaan helpottaa, ja siten saada myös neurokirjolla olevien ihmisten vahvuudet kukkimaan työpaikalla.

kysyttävää aihepiiristä?

Ota yhteyttä artikkelin kirjoittajaan!

helmi ”hipu” sallinen

markkinointi-, viestintä- ja hallintotehtävät
+358 (0)44 986 9164
hipu@suunnittelemo.fi